ABRAHAM PÖLKIN JÄLKELÄISET

Vanhimmat lapset muuttivat vähitellen pois Sorjon tilalta omiin talouksiin. Taneli muutti Muolaan kautta 1906 Jaakkiman Huhtervuun, Edward Amerikan käynnin kautta Kurkijoen Alholle. Perikunta myi Abrahamin tilan keväällä 1936 Daniel Kososelle, koska kukaan jälkeläisistä ei halunnut sitä ostaa. Viimeksi oli Akseli asunut tilalla. Akseli rakensi oman tilan Alhon salokylälle, Matti Hermannille ja hänen perheelleen rakennettiin pieni tila samana vuonna Sorjoon (talo nro 14 Sorjon kartassa) ja Otto osti talon nro 27 radan varresta. Poikamies Onni otti osuutensa tilasta rahana.  Oheisen linkin takaa löytyvä Abrahamin rakentamaan taloon liittyvä kummitustarina on kirjoitettu Kurkijoen Sorjossa asuneen Kososen perheen erään jäsenen kanssa käydyn puhelinkeskustelun perusteella.

Kurkijoen Pölkkien sukuhaarasta esitetään tässä tiivistetysti lähinnä vain sukutiedot Abrahamin lapsista, heidän perheistään ja asuinpaikoistaan Kurkijoella ennen sotia. Sukuketjutiedot tarjonnevat muille sukututkijoille linkitysmahdollisuuksia esimerkiksi sukuun kuulumattomien puolisoiden osalta. Esimerkinomaisesti on esitetty muutama kuva heidän Luovutetussa Karjalassa sijainneista asuinpaikoistaan nykytilassa. Jälkeläisten elämästä ovat tarkemmat tiedot sukukirjoissa. Niitä tietoja voidaan tarvittaessa luovuttaa muiden sukututkijoiden käytettäviksi. 

Abrahamin perhe oli suuri. Useimmat jälkeläisistään lienevät asuneet Abrahamin Sorjon tilalla vielä lapsuusvaiheen ja vanhempiensa kuoleman jälkeen, osa aina tilan 1936 tapahtuneeseen myyntiin asti.

Taneli Pölkin perhe

Taneli oli ainut Abrahamin lapsista, joka ennen sotia asui muualla kuin Kurkijoella. Tanelin 1. puoliso oli Juuan laajasta Louhelaisten sukukunnasta kotoisin. Taneli asui aluksi Muolaassa vaimonsa Idan kotona vuosina 1903-1906, jonka jälkeen he 14.4.1906  ostivat oman tilan Jaakkiman (myöh. Lumivaara) pitäjän Huhtervun kylästä. Tilan nimi oli Vehnäsänki RNo 4:1.  Lisäksi Taneli osti 17.6.1918 Tokkari-nimisen tilan (RN:o 5:11). Tilojen historia löytyy täältä. Taneli palasi lapsuutensa maisemiin lähelle Ihalanojaa, äitinsä kotia. Tilalla oli peltoa 8-9 hehtaaria ja metsää yli 10 hehtaaria sekä osuus Lumivaaran yhteismetsään. Karjaa oli sukulaisten kertoman mukaan ainakin 5-6 lehmää.

Talon paikka oli Huhtervussa kauniilla kummulla. Vain parin-kolmen kilometrin päässä on Ihalan kylän puolella sijainnut  Pitkästen talo, jonne Abraham 1876 saapui Perhosta. Perhe sai pääasiallisen toimeentulon maatilasta, mutta Tanelin on mainittu harrastaneen kauppaa (lähinnä kai tilan tuotteilla) aina Pietaria myöten.

Tanelin entisiä rakennuksia ei ollut jäljellä enää sotien välissä. Kesällä 2006 oli nähtävissä vain pelkkiä rakennusten kivijalkojen jäänteitä, niin kuin niin monen entisen talon paikalla Luovutetulla alueella.   

Tanelin Pölkin lapset olivat  Edla Matilda (Tilda, s. 1903), Anna Albertiina (s. 1904) ja Toivo Aleksander (s. 1906). Näpäytä tästä Sukukaavio: Edla Matilda meni miniäksi Huhtervun Nuutilanmäen Nukaristen taloon Matti Nukarisen puolisoksi. Tanelin kuoltua tila myytiin rajoittuvaan Nukaristen suvun tilaan. Kolmas osa tilasta ja irtaimistosta siirtyii samassa yhteydessä Tildan perintöosuutena samaan tilaan. Mikkelin maakunta-arkistosta saadun kauppakirjan perusteella tullaan näitä tietoja vielä tarkentamaan.

Anna ja veljensä Toivo muuttivat 1920-luvun lopulla Kurkijoen Alhon kylään. Anna löysi Alholta puolisoksi Juho Kurrin. Kurrien talo, jossa he asuivat on edelleen pystyssä ja käytössä Alhossa. Toivo hankki omistukseensa setänsä Edwardin tuella ns. Rastaan tontilla sijainneen myllyn ja sahan ja asusteli laitoksiin kuuluneessa myllytuvassa. Myllärin asunnon ja tontin omistus oli Edward Pölkillä ja perikunnalla vielä 1944. Toivon ammattina oli 1939 henkikirjassa vielä liikemies eikä hän omistanut maata.

Sotien välissä Toivo osti 1.11.1943 Alholta myllyn ja sahan tonttiin rajoittuvan Jaakko Kojon Toivola-nimisen tilan RNo 5:23. Peltoa siinä on arviolta ollut hehtaarin verran. Tila rajoittui puroon, joka virtasi myllyn ja sahan kohdalla Kouvoja nimisenä.

Puolisoksi Toivolle löytyi Särkijärven kylästä Anna Matintytär Kyytinen. Kyytisen suvusta on sukuselvitystä tehnyt Lauri Kyytinen. Toivo ja Anna harjoittivat vähäistä maataloutta ilmeisesti pienessä mittakaavassa myllystä saatavien sivutuotteiden varassa ja joko ostamalla tai tuottamalla vuokramaalla karjan rehua. Lienevät saaneet Annan kotitilalta alkuun lehmän tai pari, sillä Särkijärven Kyytisen mäen lehmien kanta seurasi heitä läpi evakkovuosien aina Mellilän tilalle asti.

 

Amanda Maria o.s. Pölkin perhe

Amanda asui miehensä Juho Grenforssin kanssa Kurkijoen Sorjossa. Hänestä ei ole säilynyt sukulaisten kertomana juuri minkäänlaista tietoa jälkipolville. Hän kuoli 24 -vuotiaana 1911, jonka jälkeen perheen pieniä lapsia hoiti Abrahamin puoliso Beata.    Sukukaavio:

Edward Pölkin perhe

Edward Pölkin nuoruusvuosista ei kovin paljon ole tietoa. Kerrotaan, että oltuaan muutamia vuosia Amerikassa metsätöissä Minnesotassa, hän palasi sieltä rahatukko kourassaan Kurkijoelle. Pietarissa hän tapasi Alholta kotoisin olevan Matti Rouhiaisen, joka tarvitsi miehen rakentamaan navettaa. Matilla ei ollut rahaa mutta Edwardilla oli.  Miehet pääsivät sopimukseen rakentamisesta. Edwardilta puolestaan puuttui vaimo. Matilla oli puolestaan sopivasti  naimaton tytär Elisa. Nuoret menivät naimisiin 1912. Edwardista tuli vävy ilmeisesti Matin omistamaan taloon, joka sijaitsi Lopottiin menevän ja Särkijärvelle haarautuvan tien risteyksessä. Matin oma talo oli Alhon Salokylällä.

Edward oli ilmeisen ahkera mies. Tila, jonka lienee kuitenkin omistanut puolisonsa Elisa, oli silloisissa oloissa hyvin viljelty, peltoa n. 26 hehtaaria ja karja merkittävän suuri. Perheellä oli salotupa Alhonsalolla metsäpalstan yhteydessä metsätöitä ja karjan laidunnusta varten. Tarkemmin ei tiedetä, liittyikö naimakauppa ja taloudelliset järjestelyt navetan rakentamis-sopimukseen. Edward oli varakas mies ja mm. tuki lainalla veljenpoikansa Toivon myllyn ja sahan ostoa 1920-luvun loppupuolella. Tiettävästi hän pelasti tämän myös 1930-luvun taloudellisen laman aiheuttamasta konkurssi-tilanteesta. Edward omisti kauppakirjan mukaan Alhossa myllyn ja sahan alla olleen tontin Myllylä RN:o 9:4. Tontilla olleet myllärin asuin- ja talousrakennukset olivat Toivo Pölkin omistuksessa. Mikkelin maakunta-arkiston mukaan Edward ja hänen jälkeensä perikunta omisti ntontit edelleen 1944. Alhon Mylly ja Saha Oy:n rakennukset sotien välissä olivat siten vuokratontilla. 

Edward tuntuu eräiden tietojen mukaan olleen tarkka periatteen mies. Talossa pidettiin tietenkin runsaasti hevosia. Kirjavina syntyneet poistettiin; "Intiaaniponilla ei meillä ajeta". Luonteeltaan Edward poikkesi tyypillisistä rauhallisista Pölkeistä; hänen kerrottiin olleen kiivas mies. Muuten hän täytti kaulan pituuden, varren mitan ja myöhemmin tukevuuden osalta Paulaharjun mainitsemat Pölkkien tuntomerkit.

Edwardin talo Kurkijoen Alhossa oli Pölkkien taloista ainoana jäljellä sotien jälkeen. Sitäkin oli lyhennetty alkuperäisestä noin kolmanneksella. Sukukaavio:

Edwardin puoliso oli Elisa Rouhiainen. Tarkempi sukutausta löytyy tämän linkin takaa.


Aina Alina Pölkin jälkeläiset

(Eräitä uusia tietoja on parhaillaan tarkistusten alla). 

Abrahamin neljännestä lapsesta Aina Alinasta on hyvin vähän tietoja käytettävissä. Toistaiseksi tarkistamattomien tietojen mukaan hänet on merkitty äidiksi 10.9.1908 kuolleena syntyneelle tyttölapselle, jonka isä oli Heikki Jormakka.  He lienevät olleet kihloissa mutta eronneet. Aina Alina lienee asunut isänsä talossa. Myöhemmin (1912) Alina sai lmeisesti avioliiton ulkopuolisen lapsen, Maria Magdaleenan, joka sittemmin kasvoi isovanhempiensa kodissa. 

Aina Alina kuoli 1918, Heikki Jormakka 1922.  

Marian kertoman mukaan hänen  isänsä oli  Edward Kosonen, joka lienee asunut lähellä Abrahamin taloa. Maria oli käynyt myös tapaamassa isäänsä. Edwardin veli Daniel osti sittemmin 1936 Abrahamin talon perikunnalta. Maria meni 1935 naimisiin ja muutti myöhemmin miehensä Pekka Utusen kanssa Kanadan Edmontoniin, jossa tätä sukuhaaraa edelleen asuu. Sukukaavio

Matti Pölkin perhe

Matti Herman asui perheineen Kurkijoen Sorjossa, josta hänellä oli hankittu oma talo Abrahamin perinnön jaon jälkeen. Maanviljelys ei Matilta oikein luontunut ja hän olikin enemmän työ- ja rakennusmies kuten myöhemmin myös poikansa. Tämä sukuhaara päättyi hänen poikaansa Matias Abrahamiin, joka oli lapseton. Sukukaavio    

Otto Pölkin perhe

Otto oli naimisiin mentyään hankkinut pienehkön rakennetun talon Sorjosta radan varresta läheltä asemaa. Vuoden 1938 henkikirjan mukaan hänellä oli Kaarola ja Kaarlola nimiset tilat (N:o 4) mantaaliosuuksina rekisteritilasta 4:21. Talon paikka oli lähellä rataa n. 600 metriä Sorjon asemalta Alhon suuntaan. Löytyy Kurkijoki kylästä kylään -kirjan kartasta s. 391.

Oton sukuhaara on jatkunut hänen tyttärensä jälkeläisissä. Sukukaavio

Otto oli myös Elisenvaaran aseman eli VR:n töissä mm. sotien välissä. Elisenvaaran suuresta pommituksesta hän säästyi, koska työnjohtaja oli lähettänyt hänet aamulla tarkastamaan Savonlinnan radan vaurioita. Paluumatkalla hän joutui suojautumaan Elisenvaaran lähellä ratapenkkaan pommituksen ollessa täydessä käynnissä.  

Onni Rubert Pölkki

Onni pysytteli naimattomana. Hänellä ei ollut Kurkijoella omaa tilaa tai taloa. Rakennusmiehenä hän lienee asustellut tilapäisesti veljiensä luona tai korteerissa lähellä kulloisiakin työmaitaan. Hänen sotia edeltävän ajan vaiheistaan tiedetään varsin vähän.

Onni oli luonteeltaan hyvin rauhallinen, vähäpuheinen mutta herkästi naurahtava. Kesäiltoina Onni istuskeli mielellään kulloisenkin asuinpaikkansa rappusilla tai saunan kynnyksellä. Piippu savusi hiljalleen suupielessä tai käden kopassa. Harvakseen siitä imaistiin henkosia. Silmät tarkkailivat levollisesti ympäristön tapahtumia. Sisäinen mielenrauha vallitsi mitä ilmeisemmin. Se oli Onnin tapa elää.


Akseli Pölkin perhe

Pienestä maatilasta huolimatta Akselin pääammatti taisi olla rakennusmies. Kokemuksensa hän oli saanut kierrellessään mm. veljensä Oton kanssa VR:n ja muiden rakennuttajien rakennustyömailla. Sotien välissä ja sotien jälkeen hän jatkoi rakennustöitä sijoituskunnassaan Loimaalla ja lähikunnissa. Nyt mukana olivat poikansa Reino ja veljensä Onni. Kaikki osallistuivat Akselin veljenpoikien Toivon (Tanelin poika) ja Taunon (Edvardin poika) asutustilojen uudisrakentamiseen.

Akseli oli nuoruudessaan mukana nuorisoseuran näytelmäkerhossa. Luonteeltaan hän oli muita veljiään vilkkaampi ja herkästi naurava, ironista leikinlaskua mielellään harrastava. Akseli oli myös varreltaan muita Pölkkejä lyhyempi ja hoikempi. Sukukaavio.

 

 Etusivulle