Pölkki paikan nimenä

Pölkki-nimisten vaellukset ovat jättäneet selvän jälkensä paikannimiin. Maanmittauslaitoksen karttamuotoisessa (ks. oheinen karttakuvio) paikannimitiedostossa Pölkki-nimi on siirtynyt Etelä-Suomesta 1400- ja 1500 luvulla itään Viipurin Karjalaan ja sieltä 1500-1600 vaiheilla Savoon ja 1500-luvun loppupuolella Keski-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle, ensin Kyyjärvelle ja sitten Perhoon. Sittemmin Pölkkejä levittäytyi naapurikuntiin erityisesti 1700 luvulla. Savosta lienee tapahtunut paluuta myös Etelä-Karjalaan ja Laatokan pohjoispuolelle.

Edellisistä valtavirtauksista erillinen paikannimi löytyy Loimaalta Kempilän kylästä, jonne Pölkki-nimisiä lie aikoinaan siirtynyt ehkä Tenholan suunnasta. Sittemmin sukutasolla nimi on kokonaan häipynyt. Huomattakoon myös Somerniemellä 1800 esiintynyt Pölkilä-sukunimi tehtäessä oletuksia siirtymisistä ja paikannimistä..

Paikannimien syntyminen pääasiassa talojen ja tilojen niminä noudattanee ajallisesti pitkälti näitä suvun siirtymiä. Osa suvusta on lähtenyt etsimään uusia asuinsijoja ja osa saattanut jäädä paikoilleen. Pysyväinen paikallaan asuminen on siirtänyt Pölkki sanan talon tai muun paikan nimeen.  Pölkki-nimi on esiintynyt paikan nimenä myös Luovutetun Karjalan alueella. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mistä ovat peräisin vanhoissa pitäjäkartoissa esiintyvät Laatokan pohjoisosaan liittyvät nimet Pölkinselkä, Pölkinlahti ja Pölkinsaari ja paikan nimi Pölkki. Kurkijoella 1800-luvun loppupuolelta lähtien asuneiden Pölkien toiminnasta ei ole voitu löytää mitään liittymäkohtia tai -oletuksia näihin paikkaa ilmaiseviin nimiin. He eivät ole asuneet Laatokan rannalla eikä heissä ole ollut kalastajia.

Vanhoihin 1900-luvun alkupuolen peruskarttoihin on Kurkijoen osalta jäänyt kaksi Pölkki nimeä. Toinen on Edvard Pölkin talon nimi Alhossa ja toinen hänen isänsä Abrahamin talon nimi Sorjossa.

Etusivulle