PÖLKKIEN VAELLUKSET

Pölkki-nimen esiintymisen kronologinen siirtyminen osoittaa myös Pölkkien muuttaneen Suomessa vallinneiden asutuksen muutosten ja asuttamisen mukana. Karjalan kannaksen asuttaminen lännestä käsin on vienyt mukanaan myös Pölkki-nimisiä ja -sukuisia. Merkittävää on, että leviämistä ei voida osoittaa tapahtuneen ensimmäisistä eteläisen Suomen havainnoista läntiseen Suomeen tai Hämeen suuntaan. Virta vei Karjalan kautta Savoon ja sieltä osin spontaanisti osin asuttamispolitiikan myötä Keski-Suomen alueelle ja Suomenselän vierille. Pölkkien suvun valtaesiintymät löytyvät siten 1550-1600 jälkeen Kyyjärveltä ja Perhosta sekä vähitellen niiden naapuriseurakunnista. Tämän Pölkkien "valtavirran" varrelle jäi samannimisiä sekä Karjalaan että Savoon.

Savosta tapahtui myös jonkin verran paluuta ja siirtymistä raja- ja aluemuutoksien johdosta Sortavalan alueelle ja Kannakselle. Näistä ei kuitenkaan näytä aikoinaan muodostuneen samanlaisia  Pölkki-nimisiä sukukeskittymiä kuin Kyyjärvelle, Perhoon ja niiden naapurikuntiin. Tosin voidaan arvella, että Savossa ja Sortavalan alueella on tapahtunut olennaisia sukunimen muunnoksia. Tarkempia tutkimuksia siitä ei kuitenkaan ole tehty.

Ensimmäisessä sukukirjassa on kuvattu kartoilla Pölkki-nimen esiintymisen perusteella Pölkkien siirtymisiä eri vuosisatoina. 

Asutusvirtausten seurauksena Pölkkien ammatit muuttuivat. Historia kertoo 1400-luvulla Pölkkien olleen vanhaa suomalaista porvarissukua (kauppiaita Porvoossa, sotilas Viipurin linnassa, rustholli Tervolassa).

Uusille alueille siirtyminen teki Pölkeistä vähitellen kaskiviljelyn kautta pääsääntöisesti maanviljelyyn ja karjanhoitoon sitoutuneita talonpoikia. Perhon ja Kyyjärven alueilla tervanpoltto oli aikanaan myös vahva rahatalouden ja toimeentulon lisä. Vanhoja tervatynnyreitä löytyy vieläkin mm. Perhon Pölkkien nykyisiltä tiloilta.

Talvi- ja jatkosotien jälkeen Kurkijoen Pölkkien jälkeläisten ammatit muuttuivat lähes täydellisesti. Päätoimisia maanviljelijöitä ei heidän joukossaan enää paria poikkeusta lukuun ottamatta ole ollut 2000-luvulla.

Kurkijoen sukuhaaran synty perustuu Perhosta muuttaneen Abraham Juhonpojan perillisiin, kuten edellä on jo kerrottu.

Seuraava sivu