TAMPPIKAULOJEN SUKUPerhon Pölkit
Kyyjärvi vakiintui Pölkki-nimisten asuinpaikaksi jo aikaisemmin kuin Perho. Kyyjärven Pölkkien suvun kantaisänä pidetään Paavo Pölkkiä, joka isännöi nimensä mukaista taloa 1559-1600. Samuli Paulaharjun kirjan mukaan (Suomenselän vieriltä. 1930):
Kyyjärven Pölkkien taustana on monien sukuasioita tutkineiden tuntema kansantaru siitä, miten Juvan ikivanhasta Pölkistä muuan leskieukko tuli Kyyjärvelle kahden lapsensa kanssa (kts. esim. Urpo Sparf: Kotikyläni Koivisto. 1998. 952-91-0064-7). Wikipedian historialähteiden mukaan: Perhon ensimmäiset asukkaat mainitaan asiakirjoissa 1566. Perho erotettiin kymmenysluettelossa 1570 omaksi ryhmäkseen, josta ei käytetty kylän nimeä, vaan määritelmä ”savolaisia” (Sawboar). Perhon ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti kaikki savolaisia. Samuli Paulaharjun teoksesta on löytynyt side (toistaiseksi ainut) Kyyjärven ja Perhon Pölkkien sukuyhteyden välille:
Muiden historialähteiden perusteella tiedetään, että Tialan äijän vävy ja talon perustaja ei ole ollut Jaakko Pölkki. Perhon Pölkkien kantaisänä pidetään Lauri Ollinpoikaa, jolla oli tila Tielassa. Paulaharjun todennäköisesti perimätietoon perustuva kertomus tavallaan vahvistaa olettamusta Pölkkien sukujuurista. Historiatietojen mukaan Pölkin eli Mustamaan talon perusti Olli Pylkkinen 1585. Se oli yksi Perhon ensimmäisistä kolmesta talosta. Pylkkinen ja Pulkkinen nimiä ovat eräät tutkijat pitäneet Pölkki-nimen muunnoksena. Sana on saattanut muotoutua Savossa tai Karjalassa ennen Pölkkien saapumista Suomenselän alueille (vrt. nimen historiaa 1541). Yksi todistamaton teoria voisi olla, että Olli oli em. Kyyjärven Paavo Pölkin veli (leskieukollahan oli kaksi lasta). Ajallisesti he elivät samana aikana. Suku haarautui tässä vaiheessa. Matin veli Olavi Erkinpoika (s.1719) muutti vuonna 1747 Perhosta Salamajärven Tialaan. Tialan talosta lohkaistiin hänelle Lampuoti-niminen talo. Isä Erkki ja kolmas veljeksistä, Mikko olivat muuttaneet samoihin aikoihin myös Tialaan. Ollin sukunimenä oli lähteissä edelleen ollut Pölkki. Salamajärven Tialaan muutettua suvun sukunimeksi on ilmeisesti tilan nimestä johdettu Tiainen. Keski-Suomeen levinnyt Tiaisten sukukunta pitää kantaisänään Olli Erkinpoika Pölkkiä. Perhon Pölkeillä ja Tiaisten suvuilla on siis yhteinen esi-isä Erkki Laurinpoika. Pölkki nimi on selvästi periytynyt sukunimi. Myöhemmin vaihtelevasti käytetty sukunimi Mustamaa kytkeytyy tilan nimeen. Patriarkaalisesti katsoen Perhon Pölkit eivät ole Kyyjärven Pölkkien suoraan alenevan polven sukua, sillä Kyyjärven Pölkin tilan isännän Erkki Paavonpojan jälkeen tilalle tuli vävy, joka otti nimekseen puolisonsa Valpuri Erkintytär Pölkin sukunimen. Vävystä, Erkki Pölkki, tuli sittemmin Pölkin tilan isäntä (1664-1676), josta Kyyjärvellä myöhemmin eläneet miespuoliset Pölkit periytyivät. Perhoon siirtynyt Pölkki oli ajallisesti päätellen mahdollisesti varhaisempien Kyyjärven Pölkkien jälkeläisiä. Tarkempia tietoja kantaisä Paavon ja hänen poikansa Paavon jälkeläisistä ei kuitenkaan ole asian varmistamiseksi löydetty. Perhon Jängänjärven rannalla on paikka, jonne historian tietojen mukaan ensimmäinen Pölkin talo Perhoon rakennettiin. Vanhoja kivijalan kiviä on vielä paikalla. Olennaista on todeta muutama seikka Paulaharjun mainioista selvityksistä, jotka osin perustuvat vanhojen ihmisten haastatteluihin, osin muihin lähdeaineistoihin. Ensinnäkin Kyyjärvellä Pölkkejä lienee asustanut 3-5 sukupolvea aikaisemmin kuin Perhossa. Toiseksi samansukuisuus näyttää ilmeiseltä. Kolmanneksi eräät fyysiset ulkoasun piirteet (tamppikaulaisuus) samoinkuin käden taidot näyttävät periytyneen aina Kurkijoen sukuhaaran miespuolisiin Pölkkeihin asti. Pölkkien sukukirjoissa (I-II) on näille resuneerauksille lisäperusteita. Jonkinlainen painoarvo voidaan asettaa myös sille, että reenkaplaat ja lapioiden varret oli Perhossa veistetty Kyyjärven malliin.
|