TAMPPIKAULOJEN SUKU

Perhon Pölkit

 

Kyyjärvi vakiintui Pölkki-nimisten asuinpaikaksi jo aikaisemmin kuin Perho. Kyyjärven Pölkkien suvun kantaisänä pidetään Paavo Pölkkiä, joka isännöi nimensä mukaista taloa 1559-1600.  Samuli Paulaharjun kirjan mukaan (Suomenselän vieriltä. 1930):

 "...vieläkin muistellaan, että 16-17 ihmiskertaa takaisinpäin ensimmäinen Pölkki olisi tullut näille main".

Kyyjärven Pölkkien taustana on monien sukuasioita tutkineiden tuntema kansantaru siitä, miten Juvan ikivanhasta Pölkistä muuan leskieukko tuli Kyyjärvelle kahden lapsensa kanssa (kts. esim. Urpo Sparf: Kotikyläni Koivisto. 1998. 952-91-0064-7). Wikipedian historialähteiden  mukaan:   Perhon ensimmäiset asukkaat mainitaan asiakirjoissa 1566. Perho erotettiin kymmenysluettelossa 1570 omaksi ryhmäkseen, josta ei käytetty kylän nimeä, vaan määritelmä ”savolaisia” (Sawboar). Perhon ensimmäiset asukkaat olivat ilmeisesti kaikki savolaisia.
 

Samuli Paulaharjun teoksesta on löytynyt side (toistaiseksi ainut) Kyyjärven ja Perhon Pölkkien sukuyhteyden välille:

"Jo muinaisina Tialaisten aikoina ensimmäinen talontekijä tuli Jängänjärvelle. Vanhasta Kyyjärven Pölkistä muuan Pölkki jouti jo muualle, kelpasi Tialan äijälle vävyksi ja rytkähdytti talon Mustaanmaahan, Jängänjärven etelärannalle. Jaakko Pölkki mies lienee ollut, sillä jo 1621:n verokirjoissa mainitaan senniminen ukko Perhossa asustaneen, ja 1633 siellä maksoi veroa Påvale Pulcköi. Ja erämaahan nousi uusi Pölkkien suku, samanlaisia lyhyehköjä, lyhytkaulaisia, mutta tanakoita ja paksuja ukkoja, niin että heitä joskus voitiin nimitellä Tamppikauloiksi. Muutkin sukumerkkinsä Pölkki säilytti Perhon erämaassa. Yksin lapionvarret ja rekensä kaplaat hän kaversi Pölkkien vanhaan kaavaan, niin että asioita ymmärtävä Kyyjärven ukko nähdessään lapion Mustamaan pihalla arvasi heti, että samoja jumalanluomiapa täälläkin tuhertaa. Ja samoja tukevia tuvareita vieläkin ahertaa 11-12:nnessa polvessa Mustamaan Pölkki-rannalla parissa, kolmessa talossa."

Muiden historialähteiden perusteella tiedetään, että Tialan äijän vävy ja talon perustaja ei ole ollut Jaakko Pölkki. Perhon Pölkkien kantaisänä pidetään Lauri Ollinpoikaa, jolla oli tila Tielassa.  Paulaharjun todennäköisesti perimätietoon perustuva kertomus tavallaan vahvistaa olettamusta Pölkkien sukujuurista. Historiatietojen mukaan Pölkin eli Mustamaan talon perusti Olli Pylkkinen 1585. Se oli yksi Perhon ensimmäisistä kolmesta talosta. Pylkkinen ja Pulkkinen nimiä ovat eräät tutkijat pitäneet Pölkki-nimen muunnoksena. Sana on saattanut muotoutua Savossa tai Karjalassa ennen Pölkkien saapumista Suomenselän alueille (vrt. nimen historiaa 1541). Yksi todistamaton teoria voisi olla, että Olli oli em. Kyyjärven Paavo Pölkin veli (leskieukollahan oli kaksi lasta). Ajallisesti he elivät samana aikana.

Tiedetään myös, että Olli oli ollut veroja paossa Savon puolella 1600-luvun alkuvuosina.  Pakovuosien aikana Jaakko Paavonpoika Pölkki ja hänen jälkeensä Påvale Pulcköi olivat viljelleet tilaa vuosien 1606-1633 välillä. Paavo-nimet viitaavat siihen, että  Perhon Pölkeillä on ollut sukuyhteys Kyyjärven Pölkkeihin. Varmuudella ei kuitenkaan tiedetä, olivatko he Ollin sukulaisia. Loogiselta siis tuntuu, että Tialassa asunut Lauri Ollinpoika oli Mustamaan tilan perustajan poika. Kun Erkki Laurinpoika muutti Tialasta viimeistään 1663 asumaan Mustamaan eli Pölkin taloon, hän alkoi viljellä todennäköisesti isoisänsä tilaa. Tila oli ollut autiona ainakin vuodet 1633-1653. Erkki Laurinpoika viljeli Mustamaan tilaa vuoteen 1678. Tilanpitoa jatkoi hänen poikansa Pietari vuosina 1678-1708, ja sen jälkeen hänen poikansa Erkki vuodesta 1709 vuoteen 1725. Erkin ensimmäisen vaimon kuoltua 1744 tilan omaisuus jaettiin perunkirjoituksessa, jolloin vanhin poika Matti Erkinpojasta tuli Mustamaan/Pölkin tilanpidon jatkaja. Muut lapset joutuivat etsimään toimeentulonsa muualta.

Suku haarautui tässä vaiheessa. Matin veli Olavi Erkinpoika (s.1719) muutti vuonna 1747 Perhosta Salamajärven Tialaan. Tialan talosta lohkaistiin hänelle Lampuoti-niminen talo. Isä Erkki ja kolmas veljeksistä, Mikko olivat muuttaneet samoihin aikoihin myös Tialaan. Ollin sukunimenä oli lähteissä edelleen ollut Pölkki.  Salamajärven Tialaan muutettua suvun sukunimeksi on ilmeisesti tilan nimestä johdettu Tiainen. Keski-Suomeen levinnyt Tiaisten sukukunta pitää kantaisänään Olli Erkinpoika Pölkkiä. Perhon Pölkeillä ja Tiaisten suvuilla on siis yhteinen esi-isä Erkki Laurinpoika. Pölkki nimi on selvästi periytynyt sukunimi. Myöhemmin vaihtelevasti käytetty sukunimi Mustamaa kytkeytyy tilan nimeen. 

Patriarkaalisesti katsoen Perhon Pölkit eivät ole Kyyjärven Pölkkien suoraan alenevan polven sukua, sillä Kyyjärven Pölkin tilan isännän Erkki Paavonpojan jälkeen tilalle tuli vävy, joka otti nimekseen puolisonsa Valpuri Erkintytär Pölkin sukunimen. Vävystä, Erkki Pölkki, tuli sittemmin Pölkin tilan isäntä (1664-1676), josta Kyyjärvellä myöhemmin eläneet miespuoliset Pölkit periytyivät. Perhoon siirtynyt Pölkki oli ajallisesti päätellen mahdollisesti varhaisempien Kyyjärven Pölkkien jälkeläisiä. Tarkempia tietoja kantaisä Paavon ja hänen poikansa Paavon jälkeläisistä ei kuitenkaan ole asian varmistamiseksi löydetty.

Perhon Jängänjärven rannalla on paikka, jonne historian tietojen mukaan ensimmäinen Pölkin talo Perhoon  rakennettiin. Vanhoja kivijalan kiviä on vielä paikalla. Olennaista on todeta muutama seikka Paulaharjun mainioista selvityksistä, jotka osin perustuvat vanhojen ihmisten haastatteluihin, osin muihin lähdeaineistoihin. Ensinnäkin Kyyjärvellä Pölkkejä lienee asustanut 3-5 sukupolvea aikaisemmin kuin Perhossa. Toiseksi samansukuisuus näyttää ilmeiseltä. Kolmanneksi eräät fyysiset ulkoasun piirteet (tamppikaulaisuus) samoinkuin käden taidot näyttävät periytyneen aina Kurkijoen sukuhaaran miespuolisiin Pölkkeihin asti. Pölkkien  sukukirjoissa (I-II) on näille resuneerauksille lisäperusteita. Jonkinlainen painoarvo voidaan asettaa myös sille, että reenkaplaat ja lapioiden varret oli Perhossa veistetty Kyyjärven malliin.

 

Etusivulle